Rikkihappo on vaikuttanut osmanien sotamenestykseen, Frankensteinin hirviön tarinaan ja Maiju Lassilan kirjailijan uraan
Aerosolifyysikko教授Hanna Vehkamäki esittelee esseessään jo pitkään keräämiään kulttuurihistoriallisia tarinoita, jotka liittyvät tavalla tai toisella rikkihappomolekyyliin。

Kevaalla 1453穆罕默德Valloittajanjoukot piirittivät康斯坦丁波利斯亚。Osmanit olivat toistuvasti piirittäneet kaupunkia 1300-luvun lopulta alkaen, mutta se ei ollut antautunut。Tälläkin kertaa osmanit olivat vähällä perääntyä piirityksen venyessä。

Toukokuun loppupuolella taivalalle ilmaantui outoja valoilmiöitä。Maailman keskuksena pidetyn Hagia Sofian kupolin yläpuolella näkyvät valoilmiöt tulkittiin merkiksi suuresta muutoksesta: sekä hyökkääjät että puolustajat arvelivat, että kristittyjen jumala on hylkäämässä kaupungin。Konstantinopoli antautui 29.5.1453, 53 päivää kestäneen piirityksen jälkeen, ja kaupungista tuli伊斯坦布尔。

Todennäköisin syy sää- ja valoilmiöihin oli Kuwaen tulivuoren purkaus toisella puolella maailmaa。巴布亚乌西-几内亚itäpuolella ilmakehään päässeiden rikkiyhdisteiden muodostama rikkihappo kulkeutui Bysanttiin saakka。

印度尼西亚vuonna 1815 Tambora-tulivuoren purkaus tuotti pohjoisella pallonpuoliskolla katoja ja nälänhätää -“vuoden ilman kesää”。

Synkeä sääilmiö tuotti myös taidetta。engantilasten taiteilijoiden seurue lomaili Genevenjärvellä ja pitkästyi huonon ilman vuoksi。Lordi拜伦珀西·比希·雪莱玛丽戈德温(myohemmin雪莱),克莱尔Clairmontja laakari约翰·威廉·波利多里Järjestivät mielenvirkistyksekseen kauhutarinakilpailun。Kilvan voitti Mary ShelleyFrankensteinin hirvio-kertomuksellaan。Lordi Byron ja Polidori kirjoittivat ensimmäisen modernin vampyyritarinan, josta myöhempi ja tunnetumpi Dracula-kertomus sai vaikutteita。

Tulivuorenpurkauksen tuottamien rikkihappoa sisältävien hiukkasten vaikutus näkyi vuosia auringonnousuissa ja -laskuissa。Niitä voi edelleen ihailla taitavasti valoa kuvanneen englantilaisen taidemaalarin约瑟夫·马洛德威廉·特纳林Teoksissa, esimerkiksi maalauksessa奇切斯特运河vuodelta 1828。

Rikkihappo on mukana myös arkkitehtuurin ilmiöissä。Esimerkiksi innosta päällystää talojen julkisivuja kaakeleilla samamme syytää tai kiittää rikkihappoa。Kivihiilenpolton rikkipäästöt ovat tuntuneet kaupunkilaisten hengitysilmassa ja syövyttäneet talojen seiniä。

Kun vaikkapa Lontoon metron ensimmäisiä osia rakennettiin 1860-luvulla, lasitiili oli havaittu käytännölliseksi ja kestäväksi ratkaisuksi。Sama havainto toteutui sisätiloissakin vaikkapa Manchesterissa sijaitsevassa komomeassa避难保证公司-vakuutusyhtiössä, jonka päämaja, nykyisin Kimpton Clocktower Hotel, valmistui vuonna 1895。Myös赫尔辛ooperatalo ja monet muut julkiset rakennukset Suomessa jatkavat tätä kaakeliperinnettä。

Happosateiden vuosina rikkihappo syövytti antiikin rakennusten raunioita ja kirkkojen julkisivujen koristepatsaita näkyvästi。Euroopassa ilma on nykyisin hyvin paljon puhtaampaa polttoaineiden rikkipitoisuuden rajoitusten ja voimalaitosten rikinpoistojärjestelmien ansiosta。Silti herkät materiaalit kärsivät haposta meidänkin olosuhteissamme。Esimerkiksi vuonna 1628 uponneen ja 1961 merenpohjasta nostetun Vaasa-laivan suojarakennukseen Tukholmassa on lisätty useita tuulikaappeja, jotta kaupunki-ilman rikkihappo syövyttäisi laivan rakenteita hitaammin。

Joissakin tapauksissa rikkihappoa varta vasten käytetty tuhoamiseen。TsaariAleksanteri二世, jota suomalaiset pitivät niin hyvänä hallitsijana, että pystyttivät hänelle yhä paikallaan olevan patsaan keskelle Senaatintoria, ei ollut venäläisten anarkistien mieleen。民主主义者瓦提瓦恐怖分子murhasivat Aleksanteri II:n vuonna 1881 pommilla, jonka aikalaukaisija perustui rikkihapon syövyttävään vaikutukseen。Murhapaikalle Pietarissa rakennettiin värikäskupolinen Kristuksen ylösnousemuksen katedraali, Kirkko veren päällä。

汤力酱myösAlgot UntolanJa rikkihapon kohtaaminen。AlunperinAlgoth Tietavaisena1868 syntynyt kirjailija ja toimittaja tunnettiin myös muun muassa nimilläMaiju斯莱虽然晶澳Irmari Rantamala.Yhteisen lapsen kuoleman kat干酪ittama avovaimo " huipensi " parisuhteen kaatamalla rikkihappoa Algotin sukuelimille vuonna 1907。Vakavat vammat johtivat pitkään sairaalareissuun, ja on arveltu, ettei Untola tämän jälkeen tahtonut enää kirjoittaa kirjoja miehen nimellä。

Aluksi konservatiiveihin lukeutunut Untola päätyi sosialidemokraattien leiriin, ja vuodesta 1917 hän oli Työmies-lehden toimittaja。Punaisen hallinnon äänenkannattajan viimeisen numeron - 12.4.1918 - Untola toimitti yksin。Seuraavana päivänä saksalaiset joukot valtasivat赫尔辛基,ja Untola vangittiin pian tämän jälkeen。

Kirjailija kuoli epäselvissä olosuhteissa 21.4.1918 laivamatkalla Suomenlinnan vankileirille。Hänet haudattiin Santahaminan joukkohautaan, mutta jäännökset siirrettiin Hietaniemen hatausmaalle vuonna 1939, joennen talvisodan ihmettä ja punaisen puolen muistokulttuurin vahvistuista。

Mitä rikkihappo oikeastaan上ja miksi aerosolifyysikko上niin kiinnostunut siitä?

伊尔玛萨·莱朱瓦特·伊索利希卡赛特·沃瓦特·罗拉nestemäisiä泰kiinteitä。Niitä voi olla kuutiosenttimetrissä ilmaa 1 - 10 000 kappaltta。Jos olohuoneesi ilman kaikki hiukkaset puristettaiisiin yhteen, hiukkasassalis olisi noin riisinjyvän kokoinen。

Hiukkaset vaikuttavat säähän ja ilmastoon sekä suoraan sirottamalla auringonvaloa että pilvien muodostumisen kautta。Maan ilmakehässä jokaisen pilvipisaran synty vaatii hiukkasen ytimeksi, pelkkä vesihöyry ei riitä。

Aerosolihiukkaset ovat myös suurin yksittäinen ympäristöstä aiheutuva terveysriski。Ne vaikuttavat näkyvyyteen, ja hiukkasten pinnalla tapahtuu otsonia tuhoavien freonien reaktioita。Noin puolet aerosolihiukkasista muodostuu kaasumaisessa muodossa ilmaan päässeistä yhdisteistä。

Toinen puoli, kuten siitepöly, pärskeiden haihtumisesta ilmaan jäänyt merisuola, savun noki ja hiekkapöly, ovat hiukkasia jo ilmaan päätyessään。Hiukkasia ja niitä muodostavia kaasuja tuottavat sekä luonnoliset prosessit että ihmisen toiminta。

Merkittävä hiukkasia ilmassa muodostava kaasu on rikkihappo。Sitä muodostuu kaikenlaisista ilmaan päässeistä rikkiyhdisteistä - mutta se ei muodosta hiukkasia yksin vanan sitoutumalla toisenlaisiin molekyyleihin。库坎伊vielä tiedä tarkalleen, mitä nämä muut molekyylit ovat。Tätä yritämme tutkimusryhmässämme selvittää laskennallisin keinoin。

Esseen kirjoittaja laskennallisen aerosolifysiikan教授Helsingin yliopistossa。

Essee在julkaistu Yliopisto-lehdessä 4/2021。