凯斯基亚扬kylät橄榄异种asuinympäristöjä - arkeologiasta löytyy uutta tietoa
Suurin osa sumalaisista asui keskiajalla kylissä。Kirjalliset lähteet tarjoavat melko niukasti tietoja heidän arkielämästään, mutta arkeologinen aineisto voi tarjota uusia näkökulmia kyliin ja niiden asukkaisiin。

- Arkeologinen aineisto osoittaa selvästi, että kylät olivat keskiajalla monpuolinen asuinympäristö, eivätkä kylien asukkaat muodostaneet yhtenäistä ryhmää。Arkeologisen aineiston avulla voidaan tutkia esimerkiksi tilojen varakkuuseroja ja löytää merkkejä käsityöläisistä tai rälssimiehistä asukkaiden joukosta, kertoo aiheesta väittelevä arkeologian yliopistto opettaja•Heinonen

Tutkimuskohteena Uudenmaan rannikon kylät vuosina 1200 - 1650

海诺宁·图特基väitöskirjassaan乌登曼·兰尼克kyliä aineellisena ja sosiaalisena maailmana ajanjaksolla 1200-1650。Tutkimuksen lähdeaineiston muodostavat aikakaudelta säilyneet kirjalliset lähteet ja kylistä kerätty kaivausaineisto。Kylät ovat Mankby, Köklax (Kauklahti) ja Mäkkylä Espoossa sekä Mårtensby ja Västersundom Vantaalla。Kyseessä on ensimmäinen tutkimus Suomessa, jossa useiden kylien aineistoja verrataan laajasti toisiinsa ja etsitään kylille tyypillisiä piirteitä。

- Vertaamalla kaivausaineistoja ja kirjallisia lähteitä voidaan tarkastella kylien elämää yksittäisten tilojen tasolla, mutta myös laajoja asutusilmiöitä。Eri lähteitä yhdistelemällä voidaan esimerkiksi havaita, että rautakauden ja keskiajan taitteessa Uudellamaalla kyliä perustivat sekä ruotsalaiset uudisasukkaat että suomen Eri murteita puhuvat ryhmät。Asukkaiden erilaisista taaustoista huolimatta alueen kyliin kehittyi melko yhtenäinen aineellinen kulttuuri keskiajan kuluessa, luonnehtii Heinonen。

Talonpoikaispurjehtijat vaikutteiden välittäjinä

Suomessa oli keskiajalla vain kuusi kaupunkia, joten suuri osa taloudellisesta elämästä keskittyi maaseudun kylin。Etelä-Suomen rannikolla etenkin talonpoikaispurjehduksella Tallinnaan oli keskeinen rooli alueen elämälle。Kirjalliset lähteet osoittavat, että osa talonpojista erikoistui kaupankäyntiin, ja he välittivät tallinasta elintarvikkeita kuten suolaa ja viljaa kotiseudulleen。

Arkeologinen aineisto paljastaa, että tallinasta ei hankittu pelkästään tärkeää täydennystä ruokavalioon, vanan talonpojat pääsivät samalla kosketuksiin Länsi-Euroopalle tyypillisen kaupunkikulttuurin kanssa。

- udenmaan kylien löytöaineisto muistuttaa paljon Suomen keskiajan kaupunkien aineistoja。Vaikka esimerkiksi Keski-Euroopassa valmisstettua keramiikkaa käytettiin enemmän kaupungeissa, samanlaisia esineitä löytyy silti myös kaikista kylistä。Tuontiesineet voivat kertoa tilojen kontaktiverkosta ja sosiaalisesta asemasta, Heinonen sanoo。

Arkeologia avaa uusia tutkimusmahdollisuuksia

Etelä-Suomessa useita keskiajalla ja uuden ajan alussa asuttuja kyliä on tutkittu viime vuosikymmeninä arkeologisin kaivauksin。Tämä关于avannut uusia mahdollisuuksia maaseudun asutuksen tutkimukseen。

- Arkeologisten kaivausten avulla voidaan jatkossa saada parempi kuva siitä, miten keskiajan ja uuden ajan alun Suomessa asuttiin ja minkälaisia esineitä ihmiset käyttivät。Aineellisen kulttuurin kautta voidaan myös tarkastella ihmisiä ja heidän sosiaalisia suhteitaan。Toisin kuin kirjallisten lähteiden määrä, arkeologinen aineisto kasvaa jatkuvasti, mikä avaa jatkuvasti uusia tutkimusmahdollisuuksia, toteaa Heinonen。

Filosofian maisteri Tuuli Heinonen väittelee赫尔辛yliopiston humanistisessa tiedekunnassa 12.6.2021 klo 12 arkeologian alaan kuuluvasta aiheesta芬兰南部村庄的中世纪和早期现代(约1200-1650)的社会和物质世界.Väitöskirja julkaistaan sarjassa Archaeologia Medii Aevi芬兰(AMAF)。

Linkki tapahtumaan

Lisatietoja:

Yliopisto-opettaja•Heinonen, 050 556 0016,tuuli.t.heinonen@helsinki.fi