• 
  
  
  
  Åtgärdsprogram för芬兰havsförvaltningsplan 2016-2021 

  Laamanen,玛丽亚 （Ymparistoministerio，2016）

  Miljöministeriets rapporter 5sv/2016

  Åtgärdsprogrammet för芬兰havsförvaltningsplan 2016-2021年，som godkändes av statsrådet den 2015年12月3日，har utarbetats för att statusen i den marina miljön ska förbättras och belastningen på den minska。Åtgärdsprogrammet innehåller en översikt över de nuvarande åtgärderna för en bättre status I den marina miljön。程序innehåller dessutom 29 nya havsvårdsåtgärder, en miljörapport, en ekonomisk分析av kostnaderna för och nyttan av åtgärderna samt en bedömning av åtgärdernas effekter。Ett samråd om förslaget直到åtgärdsprogram ordnades och utlåtanden begärdes在den 2015年1月15日- 31日火星。För beredningen av åtgärdsprogrammet svarade en brett sammansatt arbetsgrupp som tillstes av miljöministeriet 2011。Arbetsgruppens sammansättning presenteras i slutet av publikationen。
• 
  
  
  
  2016-2021年 

  Laamanen,玛丽亚 （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 5/2016

  Valtioneuvoston 3.12.2015 hyväksymä Suomen merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelman vuosiksi 2016-2021 on laadittu meriympäristön tilan parantamiseksi ja siihen kohdistuvien paineiden vähentämiseksi。Toimenpideohjelma sisältää katsauksen olemassa olviin meren tilaa parantaviin toimenpiteisiin。Lisäksi se sisältää 29 uutta merenhoidon toimenpidettä， ympäristöselostuksen, taloudellisen analyysin toimenpiteiden kustannuksista ja hyödyistä sekä arvion toimenpiteiden vaikuttavuudesta。Toimenpideohjelman ehdotuksesta järjestettiin kuuleminen ja pyydettiin lausuntoja 15.1 - 31.3.2015。Toimenpideohjelman valmistelusta vastasi ympäristöministeriön vuonna 2011 asettama laaja-alainen valmistelutyöryhmä。Työryhmän kokoonpano on esitetty julkaisun lopussa。
• 
  
  
  
  Maisemavaikutusten arviointi tuulivoimarakentamisessa 

  Tuntematon tekija （Ymparistoministerio，2016）

  锁门ympäristö 1 | 2016

  Tuulivoimalat vaikuttavat maisemaan erityisesti suuren kokonsa vuoksi。Tuulivoimalat vaikuttavat maiseman rakenteeseen, luonteeseen ja laatuun。Tuulivoimaloiden suuren koon vuoksi niiden visuaaliset vaikutukset eli näkyminen korostuu tuulivoimarakentamisessa。Maiseman osatekijöiden tunnistaminen ja maisemaan liittyvien vuorovaikutussuhteiden ymmärtäminen sekä Maiseman tilallisten ja esteettisten ominaisuuksien hahmottaminen on pohja tuulivoimarakentamisen maisemavaikutusten arvioinnille ja haitallisten vaikutusten lieventämiselle。tuulivoimararakentamisen maisemavaikutuksia koskeva tietämys on lisääntynyt ja arviointimenettelyt ovat kehittyneet Tuulivoimarakentamisen edetessä。Julkaisussa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen maisemavaikutuksia sekä niiden käsittelyä kaavoituksessa ja ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä。Lisäksi julkaisussa tarkastellaan tuulivoimarakentamisen suunnittelussa tarvittavien maisemaselvitysten laatimista sekä vaikutusten arvioinin ja havainnollistamisen menetelmiä。Maisemaselvitykset sekä arviointi- ja havainnollistamismenetelmät on kuitenkin aina sovitettava tilanteeseen sopiviksi suunnitteluvaiheen ja ympäristön ominaispiirteiden mukaan。Julkaisun tavoitteen关于帕拉塔那图利沃伊玛拉肯塔米森苏尼特特鲁恩利特维恩塞尔维提斯滕瓦伊库图斯滕阿尔维奥宁拉阿图亚西滕edistää maisema-arvojen säilymistä。Tuulivoimarakentamisen edellytykset ja reunaehdot määritellään suunnittelussa tapauskohtaisesti alueen maisema-arvot ja muut erityispiirteet huomion ottaen。
• 
  
  
  
  Ympäristöministeriön tilinpäätös vuodelta 2015 

  Tuntematon tekija （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 9 / 2016

  Ympäristöministeriön toimintakertomuksen ja tilinpäätöslaskelmien tehtävänä on tarkastella varainhoitovuoden toimintaa, tuloksia sekä toiminnan vaikuttavuutta。Kertomuksessa ministeriön toiminnan vaikuttavuutta tarkastellaan tehtäväkokonaisuuksittain, jotka sisäisestä organizaatiosta riippumatta antavat kokonaiskuvan koko toimialueen tuloksista。Toimintakertomus käsittelee vain ministeriön toimintaa。Toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä toimialoittaisen katsauksen toiminnan vaikuttavuuteen, kuvauksen toiminallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta。Toimintakertomus sisältää myös tilinpäätösanalyysin, sisäisen valvonnan arviointi- ja vahvistuslausuman, määräajoin tehtävien kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä。Tilinpäätöslaskelmiin库鲁瓦特图托-贾库鲁拉斯凯尔玛，泰斯sekä塔鲁萨维翁托特图玛拉斯凯尔玛贾tilinpäätösliitteet。
• 
  
  
  
  Pallo neuvottelijoilla, Suomi kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa 1988 - 2012 

  Valtonen, Anitta （Ymparistoministerio，2013）

  Erillisjulkaisut

  Tämä kirja kertoo ilmastoneuvottelujen historiasta Suomen näkökulmasta。Kirjassa käydään läpi ilmastosopimusneuvottelujen alku ja tausta 1980-luvun lopulta sopimusta täydentävän Kioton pöytäkirjan ensimmäisen sitoumuskauden 2008-2012 loppuun。Ympäristöministeriö tilasi kirjan kokoamistyön toimittaja Anitta Valtoselta syksyllä 2011 ja muodosti hankkeen tueksi ohjausryhmän, joka koostui ministeriössä eri ilmastoneuvottelutehtävissä olleista henkilöistä。Osa heistä on jo siirtynyt eläkkeelle, mutta aineistot, henkilökohtaiset kokemukset ja muistot ovat olleet vielä käytettävissä。Työ perustuu virallisiin asiakirjoihin, kokousraportteihin ja muuhun ministeriön aineistoon, aiemmin julkaistuihin kirjoihin sekä haastatteluihin, joiden sisällön haastateltavat ovat tarkstaneet ja hyväksyneet。Kirja valotta Suomen osallistumista ja asemoitumista kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin。Keskeisiä teemoja ovat ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumislinjausten kehittyminen sekä Suomen tavoitteet ja kannat keskeisiin neuvottelukysymyksiin。Jonkin verran tuodaan esille myös sitä， miten kansainvälisiä päätöksiä在pantu toimeen Suomessa。Kirjan painopiste关于kunakin aikana vallinneiden tilanteiden ja käsitysten kuvauksessa。Kirja antaa mahdollisuuden arvioida myös sitä， miten ensimmäinen sitova velvoitteemme eli Kioton pöytäkirjan toimeenpano aloitti ilmastonmuutoksen hillintätoimet ja miten niihin liittyvät odotukset ovat johtaneet käytännön politiikkaan。
• 
  
  
  
  不同建筑木材废料和包装木材废料处理方法的生命周期环境影响 

  Manninen,佳兆业集团；Judl, Jachym；Myllymaa,•加西亚 （Ymparistoministerio，2016）

  环境部报告29 zen /2015

  本研究从气候影响、酸化影响和富营养化影响三个方面比较了不同木材废物处理方法的生命周期环境影响。所审查的木材废料回收方法包括用木材复合材料制成的露台板来取代浸渍露台板，用多燃料锅炉焚烧木材废料代替泥炭，以及在芬兰或中欧使用木材废料生产刨花板。生命周期分析的结果基于来自文献的原始材料，以前的芬兰生命周期评估和数据库库存材料。因此，结果没有直接说明任何单个处理设施的影响。在所有影响类别中，木材复合材料的生命周期净排放都是正的，这意味着其排放高于生产替代浸渍木材所避免的排放。对环境影响的不确定性评估表明，结果强烈依赖于生产中使用的塑料是原始塑料还是回收塑料。换句话说，木材复合材料生产的环境负荷与用于生产复合材料的回收塑料的份额成反比。没有关于浸渍木材生产的酸化影响和富营养化影响的库存数据。木材复合材料生产对气候的影响低于刨花板生产，但高于能源回收，只要生产中使用的塑料主要是回收塑料。优质废木适合生产刨花板。 In fact, in the current market situation all particleboards are produced from industrial wood side streams and waste. Since using wood waste in the production of particleboard does not therefore replace virgin raw materials, no processes are avoided and the results consist only of direct emissions. The energy recovery of wood waste was found to be the best option in Finland in regard to net environmental impacts in all environmental impact categories. Using wood waste to replace fossil fuels in energy production can also reduce the carbon-dioxide emissions resulting from energy production and facilitate the realisation of set climate objectives. According to the EU’s Waste Framework Directive, re-use and material recycling should be preferred to energy recovery from waste. However, according to the Directive reaching the best overall environmental outcome may require specific waste streams departing from the hierarchy where this is justified by life cycle thinking on the overall impacts of the generation and management of such waste. Based on this study, the energy recovery of wood waste is a justified option in Finland and results in an overall better environmental outcome in regard to life cycle impacts compared to the other recycling methods examined. This should be taken into consideration in the setting of recycling targets based on the EU’s waste directives and in the definition of calculation methods for the recycling rate of wood.
• 
  
  
  
  塌方泥浆和塌方泥沙 

  （Ymparistoministerio，2016）

  Miljöförvaltningens anvisningar 1sv | 2015

  Denna anvisning behandlar miljökonsekvenserna av och miljöriskerna vid muddring och deonering och hanteringen av dessa konsekvenser och risky。Den är framför allt inriktad på tillståndspliktig muddring, dvs。Muddring som omfattar mer är 500 kubikmeter, och den tillämpas både I inlandsvatten och I havsområden。Anvisningen kan tillämpas vid utredning av muddringsobjektets och muddermassans egenskaper, vid identiering av risker och vid bedömning av huruvida muddermassan kan deponeras。我是芬兰人的推荐人undersökningar som bör göras det område där muddringen ska genomföras。De halter av skadliga ämnen som anges i anvisningen kan användas i bedömningen av om muddermassan kan deponeras samt vid riktandet av undersökningarna。Anvisningen kan också användas när det avgörs om deponeringsplatsen är lämplig för ändamålet。我的梦想是我的梦想tillstånd för och övervakar我的梦想是我的梦想för我的梦想是我的梦想beställer我的梦想是我的梦想。Anvisningen är inte bindande。
• 
  
  
  
  Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013-2017 väliarviointi 

  Nyman, Juho；Valtakari, Mikko （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 7 | 2016

  Valtioneuvosto teki 18.4.2013 periaatepäätöksen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmasta vuosille 2013-2017。Ohjelman ollessa ajallisesti toimeenpanonsa puolessa välissä， ympäristöministeriö teetti kehittämisohjelmasta ulkoisen väliarvioinnin, jonka tarkoituksena oli tukea Ohjelman toteutusta ja sen suuntaamista Ohjelman loppukaudella。Arvioinnissa tuotettiin tiavoitteiden yhteiskunnallisesta associanssista, ohjelman organisoinnin ja toimeenpanon toimivuudesta sekä alustavista tuloksista ja/tai vaikutuksista sekä esitettiin kehittämisehdotuksia ja jatkotoimenpidesuosituksia ohjelman loppukaudelle。Väliarvioinnin johtopäätösten mukaan ohjelma suunnattiin onnistuneesti suhteessa niihin haastealueisiin, mitä ohjelman toimintaympäristössä havaittiin。Myös ohjelman toimenpiteet ovat olleet loogisia ja tavoitteiden saavuttamisen kannalta onnistuneita。Tavoitteet pyritään saavuttamaan monentyyppistä vaikutusdynamiikkaa synnyttävien toimenpiteiden kautta。Kriittinen tekijä korkealle asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa, on reresssien riittävyys ja toimijoiden mahdollisuudet sitoutua tavoitteiden edistämiseen。arvioinin mukaan ohjelmaa ei ole syytä merkittävällä tavalla suunnata uudelleen。Olennaisia teemoja, joihin jatkossakin tulisi panostaa ovat enakointun vaikuttaminen, yhteisöllisyyden kehittäminen iäkkäiden asumisessa, asuntojen ja rakennusten sekä asuinalueiden esteettömyyden edistäminen korjausratkaisuilla ja jälkiasennushissien asentamisella sekä iäkkäiden asumisen kehittämistarpeisiin liittyvään julkisen keskusteluun vaikuttaminen。olennaisa teemoja ovat myös kotona asumisen palvelujen kehittäminen, teknologian ja digitalisaation hyödyntäminen mm. asumisessa, palveluissa ja turvallisuuden kehittämisessä sekä erilaisten asukaslähtöisempien asumisen tapojen ja asumismuotojen kehittäminen iäkkäille。 Ohjelman toteuttaminen on nykyisellään ollut eri osa-alueilla onnistunutta ja valittu poikkihallinnollinen ja monialainen toteutustapa on ollut tarkoituksenmukaisin tapa edistää ohjelman tavoitteita. Ohjelman organisointi on ollut toimivaa, vaikkakin ohjelman yhteistyörakenne voisi olla vielä nykyistä tiiviimpi ja laajempi sidosryhmäyhteistyö vahvempaa. Ohjelman johtaminen on ollut hyvää ja sen kautta on saatu ohjelman toteuttajia aktivoitua. Ohjelman merkittävimmät tulokset ohjelman puolivälissä liittyvät erityisesti jälkiasennushissien rakentamisen edistämiseen olemassa olevaan asuntokantaan, asuntojen korjausavustuksen määrärahan nostamiseen ja avustuksen saamisen ehtojen höllentämiseen, tuotettuun tietoon ikääntyneiden asumisen ennakointiin ja varautumiseen liittyen ja kyseisen tiedon levittämiseen sekä uusien toimintamallien ja työvälineiden kehittämiseen. Kokonaisuutta tarkasteltaessa ohjelman vaikuttavuuden haasteena ei ole jatkossa niinkään se, että tehdäänkö tavoitetasolla oikeita asioita, vaan se että toimintaympäristö asettaa vision saavuttamiselle merkittäviä haasteita ja nykyiset käytössä olevat keinot ja resurssit ovat pienet suhteessa tavoiteltaviin vaikutuksiin. Tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan nykyistä laajempi toimijajoukko ja resursseja vision suuntaiseen toiminnan toteuttamiseen, ja selkeämpi yleisen asenneilmapiiriin muutos toimijoiden ja kansalaisten keskuudessa. Tämä vaatii myös ohjelman toimintatapojen suuntaamista tämän mukaisesti.
• 
  
  
  
  Omassa kodissa 

  Hakala,桑娜；Id-Korhonen, Annamaija （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 6 | 2016

  Väestön ikärakenteen muutos aiheuttaa ikääntyneiden asuinolojen järjestämiseen haasteen, josta kunnat eivät yksin nykyisillä resseillaan selviydy。Yli 85-vuotiaiden määrän arvioidaan kaksinkertaistuvan, ja Yli 65-vuotiaiden määrän kasvavan 480 000 henkilöllä vuoteen 2030 mennessä。Yhteiskunnan näkökulmasta ikääntyneiden tulisi voida asua kotonaan mahdollisimman pitkään, samaa haluavat myös ikäihmiset itse。Vuonna 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan kunnan on laadittava suunnitelma ikääntyneen väestön itsenäisen suoriutumisen tukemiseksi sekä iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palveluiden järjestämiseksi。Suunnitelmassa on painotettava kotona asumista ja määriteltävä toimenpiteet, joilla kunta vastaa lain yhteistyövelvoitteisiin。Vanhuspalvelulaki velvoittaa kuntaa iäkkään henkilön itsenäistä suoriutumista tukevien kokonaisvaltaisten palvelujen tarpeen selvittämiseen, jossa on otettava huomion iäkkään toimintakyky sekä hänen ympäristönsä esteettömyyteen, asumisen turvallisuuteen ja lähipalvelujen saatavuuteen liittyvät tekijät。Palvelutarpeen selvityksen perusteella iäkkäälle henkilölle laaditaan palvelusuunnitelma。Ympäristöministeriön koordinoimaan Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaan 2013-2017 sisältyy toimenpide, missä kuntia ohjataan ottamaan käyttöön toimintamalli asunnon korjaustarpeen arvioimiseksi ja korjausten käynnistämiseksi hyvinvointia tukevien kotikäyntien ja palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä。tavoitteana on saada ikääntyvä ihminen riittävän aikaisessa vaiheessa enakoivasti arvioimaan oman asuntonsa esteettömyyttä ja turvallisuutta sekä ryhtymään tarvittaviin toimenpiteisiin。Tavoitteen saavuttamiseen tarvitaan myös kunnan aktiivista neuvontaa ja ohjausta。 Ympäristöministeriön ja Lahden kaupungin yhteistyössä Lahden ammattikorkeakoulun kanssa toteuttamassa Omassa kodissa -hankkeessa kehitettiin tähän tarpeeseen työvälineeksi monialainen ikääntyneiden asuinolojen arviointimalli. Malliin sisältyy arviointilomake, jonka avulla sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattihenkilöstö voi kotikäynnin yhteydessä arvioida ikääntyneen asuinolojen esteettömyyttä turvallisuutta.
• 
  
  
  
  Asumisoikeusjarjestelman riskienhallinta 

  Alho, Eeva；Harmala, Valtteri；Kalli,珍妮 （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 1/2016

  Asumisoikeusjärjestelmässä on kolme keskeistä toimijaa: omistajayhteisöt, asukkaat ja valtio。Toimijoiden keskuudessa esiintyy ristiriitaisia näkemyksiä Toimijoiden roolista, järjestelmän luonteesta ja kehittämistarpeista。suurimat erimielisyydet koskevat yhteisöjen omistajien ja asukkaiden välisen vallan ja velvollisuuksien tasapainoa。Tässä työssä selvitettiin asumisoikeusyhteisöjen ja -asukkaiden näkemyksiä toimijoiden rooleista ja riskeistä sekä riskien jak秋isesta eri osapuolille。Selvityksen aineisto koostuu yhteisöjen ja asukkaiden haastatteluista sekä asukkaille tehdystä kyselystä。Kyselyssä asukkaiden näkemyksiä ja arvostuksia on selvitetty perinteisten väittämien lisäksi valintakoeasetelmalla。Selvityksen perusteella asukkaat arvostavat asumisoikeusjärjestelmän tarjoamaa asumisen turvaa。Myös asumiskustannusten kohtuullisuus on asukkaille tärkeää。Yhteisöjen näkökulmasta järjestelmään liittyvään sääntelyyn, joka perustuu asukkaan oikeuksien turvaamiseen sisältyy riskejä。Asumisoikeustaloja koskevien rajoitusten takia yhteisöt eivät pysty esimerkiksi hankkimaan rahoitusta vapailta markkinoilta tai hallinnoimaan kiinteistöjään markkinaehtoisesti。 Tästä syystä yhteisöt ovat riippuvaisia valtion korkotukilainoituksesta. Yhteisöjen käytännöt asukashallinnon järjestämisessä ja näkemykset asukkaan roolista vaihtelevat. Asukkaat pitävät valtaansa pienenä ja kokevat tiedonsaannin varsinkin asumiskuluihin liittyvissä asioissa heikoksi. Yhteisöjen näkökulmasta valvonta aiheuttaa työtä ja byrokratiariskejä. Yhteisöjen ja asukkaiden riskien ja roolien tasapainottaminen on suuri haaste järjestelmälle.
• 
  
  
  
  Mädätyksen, energiahyödyntämisen ja biopolttoaineen tutannon elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset 

  Manninen,佳兆业集团；Judl, Jachym；Myllymaa,•加西亚 （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 3 | 2016

  Tutkimuksessa tarkasteltiin kahdelle jätemateriaalille, biojätteelle ja paistorasvalle, valittujen hyödyntämisvaihtojen ympäristövaikutuksia。Biojätteen hyödyntämisvaihtoehtoina vertailtiin mädätystä， energiahyödyntämistä ja bioetanolin tuotantoa。Paistorasvalle tarkasteltiin mädätystä， energiahyödyntämistä ja uusiutuvan dieselin tuotantoa。Ympäristövaikutusten osalta tarkastelussa olivat mukana ilmastonmuutos-， happamoitumis- ja rehevöitymisvaikutukset。Prosesseista laskettiin sekä suorat vaikutukset (mm. energiankulutuksesta ja kemikaalien käytöstä aiheutuvat vaikutukset) sekä vältettävät vaikutukset (mm. kun tuotetulla bioenergialla korvataan nykyistä energiantuotantomuotoa)。图洛克西翁的秘鲁干酪eri käsittelyvaihtoehtojen nettoympäristövaikutukset riippuvat erityisesti siitä， mitä oletuksia tehdään korvattavien proessien osalta。Nettoympäristövaikutuksia tarkasteltaessa voidaan todeta, että kaikilla käsittelyvaihtoehdoilla voidaan välttää ympäristövaikutuksia enemmän kuin niitä käsittelyllä aiheutetaan, pois lukien polton happamoittavat vaikutukset。Suorien ympäristövaikutusten osalta mädätysvaihtoehto on kaikissa ympäristövaikutusluokissa tehdyillä laskentaoletuksilla paras vaihtoehto sekä biojätteen että paistorasvan käsittelylle。Ilmastonmuutos- ja rehevöitymisvaikutusten osalta seuraavana vaihtoehtona on poltto ja viimeisenä biopolttoaineen tuotanto。Poltto tuottaa suurimat happamoitumisvaikutukset rikkidioksidipäästöjen vuoksi。 Energiantuotantomuodon korvaamisesta saatavat päästöhyvitykset vaihtelevat huomattavasti sen mukaan, mitä korvattavan energian oletetaan olevan. Lannoitteiden korvaamisessa ensisijaista on, saadaanko kemiallisia lannoitetuotteita todella korvattua mädätejäännöksestä tuotetuilla lannoitevalmisteilla, eli löytyykö niille markkinoita. Vältettävien päästöjen tarkastelu on kuitenkin olennaista vaihtoehtojen kokonaisympäristövaikutusten ymmärtämiseksi. On myös otettava huomioon, että vältettäville vaikutuksille (esim. hiilidioksidi-, ja rikkipäästöt, uusiutumattomien polttoaineiden käyttö) on lainsäädännössä asetettu tiukkoja vaatimuksia ja tavoitteita. Energiataselaskenta osoitti, että kaikilla käsittelyvaihtoehdoilla voidaan päästä positiiviseen taseeseen. Energiataseeseen vaikuttaa luonnollisesti, kuinka paljon prosessi vaatii energiaa, jotta haluttu lopputuote saadaan ulos. Bioetanolin tuotanto biojätteestä vaatii paljon prosessointia, kun taas polttoprosessissa energiaa kuluu lähinnä laitoksen sähkönkulutuksena. Paistorasvan käsittelyprosessien energiataseissa parhaimman taseen saavutti paistorasvan energiahyödyntäminen.
• 
  
  
  
  Energiatehokkaiden malliratkaisujen seuranta ja asukasnäkökulma 

  Pesola,阿基；Autio, Miikka；阿拉姆,乔纳斯；Ylimaki劳拉；Descombes劳拉；Vehvilainen, Iivo；万哈宁,胡 （Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus，2016）

  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen raportteja 1/2016

  Tässä selvityksessä vertaillaan yhdeksän passiivi- ja nollaenergiatalon sununnitteluvaiheen laskennallista energiankulutusta todeliseen toteutuneeseen kulutukseen。Kohteet sijaitsevat eri puolilla Suomea ja edustavat erilaisia rakennustyyppejä。Energiankulutustietojen vertailun lisäksi selvityksessä tuodaan esille asukkaiden asumiskokemuksia sekä rakennuttajien ja suunnittelijoiden näkemyksiä rakennusten suunnitteluvalintoihin。Kuudessa tarkastellussa kohteessa toteutunut kokonaisenergiankulutus ylittää suunnitellut arvot。Rakennusten suunnitteluvalinnat ovat kuitenkin pääosin mahdollistaneet hyvän energiatehokkuustason ja toteutunut energiankulutus vastaa yhtä kohdetta lukuun ottamatta energiatodistuksen et luokkaa。Kolmen rakennuksen toteutunut energiankulutus myös alittanut laskennallisen arvon。Tuloksia tarkasteltaessa on kuitenkin syytä huomata, että kulutustiedot perustuvat kohteesta riippuen 1-4 vuoden mittausjaksoon。tekeminen vaatisi kulutusmittauksia中lotettavamman分析pidemmältä aikaväliltä。Syyt laskennallisen ja toteutuneen energiankulutuksen erotukseen ovat kohdekohtaisia eikä erotuksen voida aina arvioida johtuvan rakennusteknisistä asioista。Joissain tapauksissa kulutuserot johtuvat puutteellisista lähtötiedoista。 Selvityksessä käytettiin lähtötietoina uusimpia saatavilla olevia energiatodistuksia, mutta kaikkien kohteiden osalta ei ollut kuitenkaan saatavilla ennen rakennuksen käyttöönottoa päivitettyä todistusta. Koska joidenkin rakennusten käyttötarkoitus muuttui kesken rakentamisen eikä päivitettyä energiatodistusta ollut saatavilla, selittää tämä näissä kohteissa eron suunnitellun ja toteutuneen kulutuksen välillä. Tarkasteltujen rakennusten käyttökokemukset ovat olleet kiinteistöhuollon ja rakennuttajien mukaan pääosin hyviä. Hankkeista on tullut oppeja etenkin energiajärjestelmien käytöstä ja toiminnasta ja näitä oppeja on siirretty ja siirretään myös uusiin rakennusprojekteihin. Hankkeen aikana tehtyjen kyselyjen ja haastatteluiden perusteella rakennusten käyttö ja ylläpito ei käytännössä eroa tavanomaisista rakennuksista. Selvitys osoittaa, että teknologiset ratkaisut rakennuskannan energiatehokkuuden parantamiseen ovat kypsiä. Haasteet liittyvät lähinnä rakennuksen ja sen energia- ja automaatiojärjestelmän käyttöönottoon sekä asukkaiden kulutustottumuksiin. Näihin voidaan vaikuttaa kiinteistön ylläpitäjän kokonaisvaltaisemmalla käyttöönottokoulutuksella sekä asukkaiden aktiivisemmalla tiedottamisella. Selvityksen tuloksien perusteella suositeltavia käytäntöjä ovat kattavamman ja tarkemman energiankulutusseurannan järjestäminen sekä alamittauksien hyödyntämistä kulutusseurannassa. Lisäksi rakennus- ja energiatekniikkaan liittyvää osaamista suositellaan jaettavaksi aktiivisemmin rakennusten suunnitteluun ja käyttöön osallistuvien toimijoiden kesken. Myös useiden asukkaiden kokema vedon tunne, kohteiden ikkunoiden huurtuminen sekä matkapuhelinten kuuluvuusongelmat suositellaan otettavaksi huomioon tulevissa kohteissa jo suunnitteluvaiheessa. Asukkaiden esiin nostamista ongelmista huolimatta monet kyselyihin vastanneista eivät kuitenkaan huomaa asuvansa energiatehokkaassa rakennuksessa, vaan kokemus vastaa heidän käsitystään tavanomaisesta uudesta asuinrakennuksesta.
• 
  
  
  
  Tutkitusti parempi lähiö 

  Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) （Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus，2016）

  Asuinalueiden kehittämisohjelman 2013-2015 tutkimushankkeiden loppujulkaisuun on koottu neljäksi teemakokonaisuudeksi hankkeessa mukana olleiden yliopistojen ja tutkimuslaitosten laatimat 21 tutkimusartikkelia, 3 oppimateriaaliartikkelia sekä 8 kehittämisohjelmassa mukana olleen kaupungin edustajan haastattelua。Ensimmäinen teema käsittelee lähiöiden täydennys- ja korjausrakentamista sekä viheralueiden suunnittelua。Toinen teema käsittelee asuinalueita ja hyvinvointia erityisesti nuorten, lapsiperheiden ja ikääntyneiden näkökulmista。Kolmas teema esittele uusia osallistumisen ja asuinalueiden kehittämisen malleja。Neljännen teeman aiheena on valikoiva muttoliike asuinalueiden kehityksessä。Artikkelit ja haastattelut esittelevät monipuolisesti Asuinalueiden kehittämisohjelman hankkeiden toimintaa, yhteistyötä， tuloksia ja kokemuksia。阿苏纳鲁伊登kehittämisohjelman tavoitteena oli edistää阿苏纳鲁伊登elinvoimaa ja ehkäistä eriytymistä。Tutkimus- ja kehittämishankkeiden toimenpiteet edistävät näihin teemoihin liittyviä tavoitteita: asukkaiden osallisuus ja moninaisuus;Viihtyisä， turvallinen ja kiinnostava ympäristö;Tilojen uudenlaiset käytöt, palvelutarjonnan vahvistaminen ja sosiaaliset innovaatiot sekä nuorten kasvun ja sosiaalisen eheyden vahvistaminen。 Vuosina 2013–2015 asuinalueiden kehittämisohjelmassa oli mukana 13 kaupunkia (Espoo, Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kuopio, Lahti, Lappeenranta, Oulu, Pori, Tampere, Turku, Vaasa ja Vantaa), joilla kullakin oli oma kehittämishankkeensa. Ohjelmassa jaettiin vuosina 2013–2015 kehittämis- ja investointiavustuksina yhteensä 20 miljoonaa euroa, joista tutkimushankkeiden rahoituksen osuus oli reilu neljännes.
• 
  
  
  
  Romuajoneuvojen kuljetus-， varastointi- ja esikäsittelytoiminnan ympäristönsuojelun kehittäminen 

  Haapaniemi,珍妮；Lukkari,图 （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 4/2016

  Etelä-Savon elinkeino-， liikenne- ja ympäristökeskuksen koordinoimassa ja ympäristöministeriön rahoittamassa hankkeessa selvitettiin romuajoneuvojen kuljetus-， varastointi- ja esikäsittelytoiminnan nykytilaa ja kehittämistarpeita。Työn toteuttajaksi valittiin Sito Oy。Työstä vastasi projektipäällikkö Tuomas Lukkari ja pääsuunnittelijana toimi Jenni Haapaniemi。Hankkeen tavoitteena oli romuajoneuvojen vastaanotto- ja esikäsittelytoiminnan ympäristönsuojelun tason parantaminen sekä alan toimijoiden saattaminen yhdenvertaiseen asemaan keskenään tuottamalla suositukset yhtenäisiksi koko maassa noudatetaviksi menettelytavoiksi。Työn pohjana käytettiin viiden e -keskuksen (Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo, Keski-Suomi ja Pirkanmaa) tapausaineistoa: romuajoneuvojen esikäsittelytoiminnan ja vastaanotto- ja varastointipaikkojen ympäristölupia, tarkastuspöytäkirjoja, häiriöilmoituksia, jätehuoltorekisteriin hyväksymispäätöksiä， luvattoman toiminnan tarkastuspöytäkirjoja sekä romuajoneuvojen tuottajavastuun vuosiraportteja。Työssä kuultiin laajasti alan asiantuntijoita, toiminnanharjoittajia ja viranomaisia。Työssä selvitettiin lisäksi romuajoneuvojen varastointi- ja esikäsittelytoiminnan aiheuttamaa maaperän pilaantumista aikaisemmin tehtyjen maaperän haitta-ainetutkimusten ja maaperän kunnostusten perusteella。Työn osana tehtiin viidellä erityyppisellä esikäsittelyä ja varastointia harjoittavalla alueella maaperän ja pohjaveden kohdetutkimukset, joita hyödynnettiin parhaan käyttökelpoisen tekniikan määrittelemisessä。Työssä kerättiin tietoa hyviksi havaituista käytänteistä ja toimintatavoista sekä alalla havaituista epäkohdista ja ongelmista ja kehittämisehdotuksista。Työssä selvitettiin romuajoneuvojen esikäsittelytoiminnan tämän hetkistä ympäristönsuojelullista tasoa (mm. suojausrakenteet, vesien- ja kemikaalien käsittely, muodostuvien vaarallisten jätteiden käsittely ja alueiden yleinen siisteys)。 Hankkeessa tuotettiin suositukset yhtenäisiksi periaatteiksi ja menettelytavoiksi lupaprosessia, valvontaa, kirjanpitoa ja raportointia varten.
• 
  
  
  
  Rakennusten energiatehokkuushankkeiden vaikuttavuuden arviointi 

  Toivanen,米娅；Wennberg, Mikko；Keinanen, Janika；Viholainen,胡；Lonka,海基 （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 2 | 2016

  Rakennusten ja rakentamisen energiatehokkuushankkeiden rahoittaminen on osa ympäristöministeriön osaltaan toimeenpanemaa ilmasto- ja energiastrategiaa。Ministeriön teettämät hankkeet käsittelevät rakennusten energiatehokkuutta koskevien direktiivien valmistelua ja toimeenpanoa sekä tätä koskevaa viestintää， toimialan kehittämistä ja toimenpiteiden suuntaamista。Tämä ympäristöministeriön toimeksiannosta tety rakentamisen energy atehokkuushankkeiden arviointi kattaa 192 hanketta vuosilta 2009-2014。Hankkeet voidaan ryhmitellä rakennusten energiatehokkuutta koskevien direktiivien valmisteluun ja toimeenpanoon liittyviin, toimialan kehittämiseen ja toimenpiteiden suuntaamista koskeviin sekä viestintään liittyviin hankkeisiin。Direktiivien toimeenpanoon liittyvät hankkeet voidaan jakaa vielä teemoittain EPBD-， RES- sekä ED-， EED- ja ESD -direktiiveihin liittyviin hankkeisiin。汉克克登，在keskitytty上，在kaikuttavuusueeseen上。Ensinnäkin pyrkimyksenä on ollut arvioida toteutettujen hankkeiden yhteiskunnallista vaikuttavuutta, esimerkiksi taloudellisia, yritys- ja ympäristövaikutuksia sekä hankkeiden enakoivuutta。Lisäksi hankkeiden arvioinnissa on pyritty tarkastelemaan hankkeiden vaikutuksia ympäristöministeriön omien tarpeiden ja tavoitteiden näkökulmasta esimerkiksi sitä， miten hankkeiden tulokset ovat vaikuttaneet säädösten valmisteluun ja päätöksentekoon。Arviointi on kattanut ympäristöministeriön ja sidosryhmien haastatteluja, sähköiset kyselyt valvojille ja hankkeiden toteuttajille, yli 20 hankkeen tapaustutkimukset ja työpajan keskeisille toimijoille。•Hankekokonaisuuden sisällöt ovat kohdentuneet energiatehokkuuden kehityksen kannalta keskeisiin osao -alueisiin。 • Hankkeet ovat olleet tehokas ja tuloksekas keino vastata täsmällisiin tarpeisiin ja edistää rakennusten energiatehokkuuden ohjausta ja direktiivien kansallista voimaansaattamista. • Yhteistyö ja yhteishankkeet eri sidosryhmien kanssa on erittäin tärkeää hankkeiden tarkoituksenmukaisen kohdentumisen ja tulosten levittämisen vahvistamiseksi. • Viestintä hankkeiden tuloksista ei ole ollut kaikilta osin riittävää. • Hankehallinta on tukenut hankkeiden toimeenpanoa pääasiassa hyvin. Keskeisimmät suositukset ovat: • Energiatehokkuusalan yleisen kehityksen visioimiseksi ja linjaamiseksi tarvitaan alan toimijoille yhteinen foorumi. • Hankeviestintää tulisi vahvistaa viestinnän suunnittelulla ja pienellä lisäsatsauksella. • Hankkeiden hankintamenettelyihin tarvitaan uusia ja kevyempiä toimintatapoja • Yhteistyötä yritysten kanssa tulisi lisätä ja laajentaa. • Hankkeiden vaikuttavuuden ennakointia ja arvioimista tulisi vahvistaa. • Pienten täsmähankkeiden rinnalle tarvitaan laajempia hankekokonaisuuksia. Arviointi on toteutettu touko-marraskuussa 2015. Arvioinnista on vastannut Owal Group Oy alihankkijanaan Granlund Consulting Oy.
• 
  
  
  
  Suomen lintujen uhanalaisuus 2015 

  Tiainen,胡；Mikkola-Roos,马库-；下面,管理；Jukarainen,爱里；Lehikoinen, Aleksi；Lehtiniemi, Teemu；Pessa,约玛•；Rajasarkka,阿里；Rintala, Jukka；Sirkia, Paivi；Valkama, Jari （Ymparistoministerio，2016）

  Erillisjulkaisu

  Suomen lintujen uhanalaisuustarkastelu tehtiin vuonna 2015 samoilla Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton (IUCN) kriteereillä kuin vuosien 2010 ja 2000 tarkastelut。Tarkasteltavina oli 248 lajia, joista uhanalai-suusarvio tehtiin 244 lajille。249.苏瑟林·卡克西·阿拉贾·塔卡斯塔蒂安·埃里克森，约滕·塔卡斯塔塔维亚·塔克索内塔·奥利。Suosirrin alalajit rinnastettiin lajehin tarkastelussa。Arvioiduista 245 lajista 87 (36% Arvioiduista) on uhanalaisia, 23 (9%) silmälläpidettäviä ja 135 (55%) elinvoimaisia。Uhanalaisista lajeista on 13 (5%) äärimmäisen ja 36 (16%) erittäin uhanalaisia sekä 38 (16%) vaarantuneita。Uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit muodostavat yhdessä punaisen listan, jolla on siis 110 lajia (45% arvioiduista)。Edellisessä arvioinnissa uhanalaisia oli 59 (24%)， silmälläpidettäviä 30 (13%) ja elinvoimaisia 152 (63%) ja punaisen listan lajeja 89(37%)。Uhanalaisuus jakautuu lintulahkojen kesken epätasaisesti。Erityisesti sorsalinnuissa, päiväpetolinnuissa ja kahlaajalinnuissa on uhanalaisia ja punaisen listan lajeja enemmän kuin koko lajistossa keskimäärin, kun taas pöllölinnuissa ja varpuslinnuissa osuudet ovat pienempiä。 Pääelinympäristötyypeittäin tarkasteltuna rantojen, avotunturin, Itämeren ja sisävesien linnustossa on enemmän uhanalaisia lajeja kuin koko lajistossa; soiden linnustossa punaisen listan lajeja on enemmän, mutta uhanalaisten osuus on koko lajistoa vastaava. Metsien lajistossa uhanalaisten ja punaisen listan lajien osuudet olivat selvästi pienemmät kuin koko lajistossa. Uhanalaisuutta aiheuttavista tekijöistä elinympäristön muutokset niin pesimäalueilla kuin muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla ovat tärkeimpiä. Myös pyynti ja metsästys ovat tärkeitä uhanalaisuutta ai-heuttavia tekijöitä, mutta ei niinkään meillä kuin muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla. Metsästys meilläkin voi olla uhkatekijä, mutta siihen on aina mahdollista reagoida metsästyslainsäädännön mukaisilla rauhoituksilla. Arviointi tehtiin myös kahden Itämerellä talvehtivan lajin talvikannoille, allille (elinvoimainen) ja allihaah-kalle (äärimmäisen uhanalainen). Muiden itämerellä talvehtivien lajien talvikannat ovat kasvussa, eikä muuta arviointia tehty niiden osalta. Arvioinnin yhteydessä päivitettiin alueellinen uhanalaistarkastelu, joka tehtiin nyt (samoin kuin aiemmin-kin) metsäkasvillisuusvyöhykkeittäin. www.ymparisto.fi/punainenlista/2015linnutjanisakkaat
• 
  
  
  
  索门nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 

  Liukko, Ulla-Maija；Henttonen,海基；Hanski Ilpo。K；Kauhala, Kaarina；Kojola, Ilpo；Kyheroinen, Eeva-Maria；Pitkanen,珍妮 （Ymparistoministerio，2016）

  Erillisjulkaisu

  Julkaisussa esitellään Suomen nisäkäslajien viidennen uhanalaisuusarvioinnin tulokset。Arviointi tehtiin Kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n arviointikriteerien mukaisesti, noudattaen IUCN:n kehittämää uhanalaisuusluokittelua。Arvioinnin toteutti ympäristöministeriön pyynnöstä Suomen Nisäkästieteellisen seuran kokoama työryhmä。Työtä ohjasi ja sen hyväksyi Lajien uhanalaisuuden arvioinnin ohjausryhmä (LAUHA)。Suomen nisäkkäiden punaisella listalla 2015上kaksikymmentä lajia eli kaksi lajia vähemmän kuin vuonna 2010。Uhanalaisia lajeja上seitsemän, mikä上neljä lajia vähemmän kuin aiemmin。Arvioinnissa oli mukana 75 Suomessa esiintyvää lajia tai alalajia。洛奥卡säilyi ennallaan 67拉吉拉。Niistä viisi on hävinneitä (RE)， yksi puutteellisesti tunnettu (DD) ja kuusitoista arviointiin soveltumatonta lajia (NA, vieraslajit, satunnaisesti esiintyvät)。卡德克桑拉金·洛克卡穆图伊vähemmän乌哈纳莱塞克斯，穆塔yhdenkään拉金·洛克卡伊穆图努特·乌哈纳莱塞姆马克西。 Uhanalaisia lajeja ovat ripsisiippa Myotis nattereri (EN), pikkulepakko Pipistrellus nathusi (VU), susi Canis lupus (EN), naali Vulpes lagopus (CR), hilleri Mustela putorius (VU), ahma Gulo gulo (EN) ja saimaannorppa Pusa hispida saimensis (EN). Silmälläpidettäviä lajeja (NT) ovat liito-orava Pteromys volans, euroopanmajava Castor fiber, kenttämyyrä Microtus arvalis, karhu Ursus arctos, ilves Lynx lynx, itämerennorppa Pusa hispida botnica ja metsäpeura Rangifer tarandus fennicus. Punaiselta listalta poistui kaksi lajia, metsäjänis Lepus timidus (LC) ja saukko Lutra lutra (LC). Yleisimmät nisäkkäiden uhanalaisuuden syyt ja uhkatekijät ovat pyynti (laillinen ja laiton metsästys sekä sivusaaliskuolleisuus) sekä satunnaistekijät, jotka liittyvät pieniin populaatioihin. Ilmastonmuutos vaikuttaa naalin, metsäjäniksen sekä itämeren- ja saimaannorppien menestymiseen. Metsien käytön ja metsärakenteen muutoksen katsotaan olevan vain kahden lajin, liito-oravan ja metsäpeuran uhkatekijänä. Häirintä, kilpailu, risteytyminen, geneettiset ongelmat, saalistus ja kemikalisoituminen ovat muita yksittäisiä nisäkäslajien uhkatekijöitä. www.ymparisto.fi/punainenlista/2015linnutjanisakkaat
• 
  
  
  
  Joustavalla tuella tavalliseen asumiseen 

  Pitkanen,纱丽；不同Sinikka；Huotari, Kari；Puumalainen, Jouni （Ymparistoministerio，2016）

  Ympäristöministeriön raportteja 30/2015

  Selvityksessä kuvataan ja arvioidaan asunnoomien, kehitysvammaisten ja muiden vammaisten ihmisten sekä mielenterveyskuntoutujien hajautetun asumisen ratkaisuja Suomessa ja kansainvälisesti。Lisäksi托特塔安kehittämisehdotuksia，约特卡奥瓦特hyödynnettävissä erityisryhmien asumisen kansallisissa linjauksissa, kuntien toiminassa sekä asumis- ja palveluratkaisujen toteuttamisessa。Selvitys pohjautuu kirjalliseen aineistoon, esimerkkitapauksiin liittyviin haastatteluhin sekä asiantuntijahaastatteluhin。Hajautetun asumisen ratkaisuja tarkastellaan niiden fyysisten ominaisuuksien, asumista tukevien palvelujen, asukkaiden osallisuuden ja yhteisöllisyyden sekä kustannusten ja rahoituksen näkökulmista。Lisäksi arvioidaan ratkaisujen vaikutuksia sekä hyödynnettävyyttä ja levitettävyyttä。Tulosten perusteella näyttää siltä， että useimmille kehitysvammaisille, mielenterveys- ja päihdekuntoutujille sekä asunnoomille hajautettu asumisratkaisu tavallisessa asunnossa on paras vaihtoehto etenkin asukkaan itsemääräämisen ja osallisuuden kannalta。阿苏米森坎那尔塔keskeistä在kohtuuhintasten vuokra-asuntojen saaminen ja Asumisen perustuminen huoneenvuokralain mukaiseen vuokrasopimukseen。Asumista tukevissa palveluissa tärkeää varmistaa asumisen jatkuvuus vuokranmaksun seurannan kautta。Selvityksessä tuli esiin myös se, että hajautetun asumisen asumisratkaisut soveltuvat monille kohderyhmille。图利金kehittää diagnostic sista ja kohderyhmistä riippumattomia ratkaisuja sen sijaan, että eri ryhmien asumista kehitetään erillään。 Hajautetussa asumista tukipalveluita toteutetaan verkostomaisesti. Suomalaiset asumisratkaisut vaikuttavat kansainvälisiin malleihin verrattuna kattavammilta, mutta vähemmän koordinoiduilta. Yhteistyötä tarvitaan lisää päihde- ja mielenterveyspalveluiden ja ikäihmisten palveluiden kanssa sekä kolmannen sektorin kanssa. Asukkaiden osallisuuteen ja yhteisöllisyyteen on panostettu erityisesti kehitysvammaisten asumisessa. Osallisuutta varmistavia toimintatapoja tulee lisätä myös mielenterveyskuntoutujien ja asunnottomien kohdalla. Hajautettu asuminen on myös tämän selvityksen perusteella kustannustehokas ratkaisu kuntien näkökulmasta. Kunnissa ei ole kuitenkaan riittävästi hyödynnetty näitä ratkaisuja, vaan erityisryhmiin kuuluvia ihmisiä asuu edelleen tarpeisiin nähden liian tuetuissa kohteissa. Selvitys sisältää valtakunnan, kunnan ja asumisratkaisutason kehittämissuosituksia. Valtakunnan tasolla hajautetun asumisen leviäminen edellyttää sen strategisuuden lisäämistä, rahoituksen kohdentamista, tietoa kilpailutus- ja hankintamenettelyjen soveltamisesta sekä yhteistyön tiivistämistä yksityisten vuokranantajien ja yleishyödyllisten vuokra-asuntotuottajien kanssa. Kuntatasolla tarvitaan kokonaisvaltaisempia hajautettuihin asumisratkaisuihin perustuvia toimintatapoja, kuntapäättäjien ja ammattilaisten tietoisuden parantamista sekä asukkaan elämän ja toimintojen kattavaa huomioimista palvelusuunnitelmissa. Asumisratkaisujen tasolla tulee huomioida asumisen jatkuvuus ja tuen tarkoituksenmukainen joustavuus sekä asumisen tuen varmistaminen siirtymätilanteissa ja asukkaan tarpeidenmukaisesti koko asumisen ajan. Myös asukkaan omien valmiuksien ja osallisuuden kehittäminen on tärkeää.
• 
  
  
  
  Rakentamisen puujätteiden ja puupakkausjätteiden käsittelyvaihtoehtojen elinkaarenaikaiset ympäristövaikutukset 

  Manninen,佳兆业集团；Judl, Jachym；Myllymaa,•加西亚 （Ymparistoministerio，2015）

  Ympäristöministeriön raportteja 29/2015

  Yössä on verrattu puujätteiden käsittelyvaihtoehtojen elinkaaren aikaisia vaikutuksia kolmessa eri vaikutusluokassa: ilmastomuutosvaikutus, happamoittavat vaikutukset ja rehevöittävät vaikutukset。Tarkastellut puujätteen hyödyntämisvaihtoehdot ovat puujätteen käyttö puukomposiitista valmistetuissa terassilaudoissa, jotka korvaavat kyllästettyä terassilautaa, puujätteen polttaminen monpolttoainekattilassa turpeen sijaan ja puujätteen hyödyntäminen lastulevyn valmistuksessa joko Suomessa tai Keski-Euroopassa。elinkaariarvioinin tulokset perustuvat kirjallisuudesta, aiemmista kotimaisista elinkaariitarkasteluista ja tietokantojen inventaarioaineistoista saatuihin lähtöaineistoihin。Tulokset eivät siten kuvaa suoraan minkään yksittäisen käsittelylaitoksen vaikutuksia。puukomposiittin elinkaarenaikaiset nettopäästöt kaikissa vaikutusluokissa ovat positiiviset eli suuremmat kuin korvatun kyllästetyn puun tuotannon vältetyt päästöt。Ympäristövaikutusten epävarmuustarkastelut osoittivat, että tulokset riippuvat voimakkaasti siitä， käytetäänkö valmistuksen raaka-aineena neitseellistä vai kierrätettyä muovia。Puukomposiitin valmistuksen kuormitus在sitä pienempi, mitä suurempi osa komposiittiin käytetystä muovista在kierrätettyä。Kyllästetyn puun valmistuksen happamoittavista ja rehevöittävistä päästöistä ei ollut käytettävissä inventaariotietoja。Ilmastonmuutoksen ossalta puukomposiitin valmistus asettuu lastulevyn valmistuksen edelle mutta energiahyödyntämisen jälkeen, jos suurin osa käytetystä muovista kierrätettyä。Hyvälaatuiset puujätteet soveltuvat lastulevyn valmistukseen。 Vallitseva markkinatilanne onkin jo se, että kaikki lastulevy valmistetaan teollisuuden puuperäisistä sivuvirroista ja jätteistä. Koska puujätteiden käyttäminen lastulevyn valmistuksessa ei siten korvaa neitseellisiä raaka-aineita, lastulevyn valmistukseen ei kytkeydy vältettyjä prosesseja ja tulokset koostuvat ainoastaan suorista päästöistä. Jätepuun energiahyödyntäminen todettiin nettoympäristövaikutuksiltaan parhaimmaksi vaihtoehdoksi Suomessa kaikissa tutkituissa ympäristövaikutusluokissa. Korvaamalla puujätteellä fossiilisia polttoaineita energiantuotannossa voidaan myös vähentää energiatuotannon fossiilisia hiilidioksidi-päästöjä ja päästä lähemmäs annettuja ilmastotavoitteita. EU:n jätedirektiivin jätehierarkian mukaan jätteen kierrätys on ensisijaista jätteen energiana hyödyntämiseen nähden. Ympäristön kannalta parhaaseen lopputulokseen pääseminen voi kuitenkin direktiivin mukaan edellyttää poikkeamista tästä järjestyksestä, jos tämä on elinkaariajattelun mukaisesti perusteltua jätteen syntymistä ja jätehuoltoa koskevien kokonaisvaikutusten osalta. Selvityksen perusteella voidaan arvioida, että energiahyödyntäminen Suomessa on puujätteelle perusteltu vaihtoehto ja se tuottaa elinkaarivaikutuksiltaan paremman lopputuloksen selvityksessä tarkasteluihin kierrätysvaihtoehtoihin nähden. Tämä tulisi ottaa huomioon EU:n jätedirektiivien kierrätystavoitteiden asettamisessa ja puun kierrätysasteen laskentamenetelmiä määriteltäessä.
• 
  
  
  
  每个人在私有土地上的权利和行为准则 

  Tuunanen,佩；Tarasti,马库斯 （Ymparistoministerio，2015）

  芬兰环境5en | 2015

  在芬兰，每个人的权利都是人们生活的重要组成部分，尤其是在城市以外的地区。无论人们居住在哪里，每个人的权利对他们来说都扮演着重要的角色，尤其是在户外娱乐、生态旅游和利用自然作为生计来源方面。没有每个人的权利，人们将被限制在公共场所、道路和他们自己拥有的土地上。本刊是为那些希望对普通人的权利有更广泛理解的人编写的。该出版物特别针对当局、协会和私营公司的代表。该出版物在现行立法的基础上讨论了普通人的权利，但没有提出任何关于权利的范围或内容的新解释。最后，在立法中明确了公众利用普通人权利的框架和准则。由于立法往往只界定了应受惩罚的行为的界限，本出版物还讨论了获取公共土地的最佳做法，并提供了预防问题的建议。本文从户外休闲、土地使用、土地所有权以及行使这一权利的人的角度对普通人的权利进行了探讨。本出版物没有为评估任何个人行为的可容许性提供标准，因为法院总是根据提交给它们的案件的特殊特征和情况来解释立法。

Nayta lisaa