贴在

Kokoelma pysyvää ja julkista taidetta Hyytiälän metsäasemalle

恩西näkemältä Hyytiälän metsäasemaa ympäröivä luonto on aivan tavallista suomalaista metsää。Sitä samaa, mitä maantien varrella näkee koko matkan Helsingistä Juupajoelle ja siitä vielä satoja kilometrejä pohjoiseen。

Vasta vierailu asemalla avaa silmät ja auttaa ymmärtämään, mikä tekee Hyytiälästä niin erityisen paikan。Aseman ympäristöön rakennetut涂片II -tutkimusasemat mäntyä kasvavassa talousmetsässä， avaralla Siikanevan suolla ja tyynen idyllisellä Kuivajärvellä tuottavat dataa ja pitkien aikasarjojen myötä ymmärrystä boreaalisen metsän ja ilmakehän välillä tapahtuvasta vuorovaikutuksesta。Ja niista”1200年erilaisesta muuttujasta， mitä näillä asemilla mitataan。

Metsäasemalla在tehty monitieteistä tutkimusta yli 25 vuoden ajan。Vielä pidempään, 1900-luvun alusta tähän päivää saakka, asemalla在opittu metsänhoitoa käytännön kenttäkursseilla。Nykyään Hyytiälässä kohtaavat metsänhoito ja metsä-， ilmakehä- ja ilmastotutkimus, ja lisäksi parin seuraavan vuoden aikana samalle asemalle tullaan toteutamaan pysyvä taidenäyttely。Tämä näyttely ammentaa paikan erityisluonteesta;Tieteestä， historiasta ja metsäluonnosta。Pääosa taideteoksista sijoittuu ulos ja elää vuodenaikojen, vuorokaudenvaihtelujen ja säätilojen määräämällä tavalla。

Taidetta katalysoimaan ajattelua

Hyytiälän metsäasemalla alkoi vuonna 2012 taidetta ja tiedettä yhdistäväIlmastopyorre-taideohjelma。Asemalla syntynyt taidekokoelma avataan suuremmalle yleisölle kesällä 2023 näyttelyssä， joka totetetaan Alfred Kordelinin säätiön myöntämänSuuret kulttuurihankkeet-apurahan avulla。Säätiön tuella toteutetaan liikemies Alfred Kordelinin (1868-1917) viimeistä tahtoa tukea suomalaista kulttuuria: tiedettä ja taidetta。Ilmastopyörre-ohjelmaa ovat tukeneet myös Koneen Säätiö ja Ilmakehätieteiden keskus INAR。

Asemalle toteutettavat teokset ovat monitaiteisia: ääni- ja ympäristötaidetta, installaatioita, tekstiilitaidetta, valokuvia ja veistoksia。Teokset luonnossa ravistelevat näkemään tutun metsäympäristön uudella tavalla: ne herättävät kysymyksiä ja tunteita sekä katalysoivat ajattelua。奥萨特奥西达2022年瓦尔米斯图瓦uuteen paarakennukseenja / tai historiallisiin hirsirakennuksiin。Yleisö löytää taiteen metsäaseman ympäristöstä näyttelyn yhteydessä julkaistavan kartan avulla。

Vielä nimeämätön näyttely kutsuu yleisön metsään, josta kulttuurimme在lähtöisin:

Tarinan mukaan ensin oli metsä。Sinne hakattiin aukiot ja rakennettiinasumukset。Niitä seurasivat kylät, kaupungit ja lopulta opinahjot。myo kielemmeLähti metsästä - ja vähitellen unohti alkuperänsä。

ic - 98,2020

Dialogi taiteen, tieteen ja luonnon välillä

Monitaiteisuus määrittelee teosten kirjoa。Jo asemalla olevat teokset, taiteilijaryhmä IC-98n ja runnoilijoiden Mikael Bryggerin, Henriikka Tavin ja Olli-Pekka TennilänIAI公司-ympäristö- ja runoteos (2017-20) houkuttelevat samoilemaan luonnontilaisessa Kuivajärven metsässä， jossa metsätyypit ovat pääosin tuoreita tai lehtomaisia kankaita ja lehtoja。

Yksityiskohtia IÄI -runoteoksesta, 2020。Kuva ic - 98

艾格尼丝Meyer-Brandiksen suunnittelemaTealemetree站在julkinen veistos hiljattain harvennetussa talousmetsässä， jonka tekee erityiseksi teknol -tieteelliset installaatiot ja 128-metrinen mittaus- ja havaintotorni, joka nousee noin 60-vuotiaiden mäntyjen latvojen yläpuolelle。Pöytä mahdollistaa inspiroivat tee- ja keskustelutuokiot itse tutkittavan kohteen, metsän keskellä， monitieteisessä ja -taiteisessa hengessä。

teos茶树站SMEAR II -tutkimusmetsässä。库瓦:Agnes Meyer-Brandis, VG Bildkunst, 2015。

Samoissa metsissä，请登录työskennellyt työryhmä乐队的杂草,Jonka työn真主安拉在ääniteosPuiden itku．Teos innoittuu kalevalaisesta runosta, jossa koivu vaikeroi Väinämöiselle kurjaa kohtaloaan ihmisten kovassa käsittelyssä。Teoksessa käytetään muun muassa涂抹II-tutkimusmetsän seurantadataa puiden VOC-päästöistä metsän harvennushakkuiden aikoihin。

杂草乐队äänitaiteilija Olli Aarni Kuivajärven metsässä， 2020。Kuva:汉娜Vainio。

Edellä mainittujen teosten lisäksi Hyytiälän taidekokoelma täydentyy kuvataiteilija Terike Haapojan, arkkitehti ja filosofi Juhani Pallasmaan, tekstiilitaiteilija Kustaa Saksin, sekä kahden vielä nimeämättömän taiteilijan teoksilla。Maailmalla yli kymmenen vuoden ajan näyttelyissä kiertänyt Haapojan taideteosInhale-Exhale(2008) totetetaan pysyvänä， paikkakohtaisena veistoksena taiteilijan valitsemaan paikkaan。Teos inspiroituu tieteessä maahengitykseksi nimetystä ilmiöstä， jossa hiilidioksidi vapautuu maaperästä ilmakehään。Hyytiälässä 2013-14 taiteilijaresidenssissä työskennellyt Agnes mayer - brandis jatkaa taiteellista työtään Juupajoella ja kuvaa audiovisuaalisen teoksenVaeltava噗Siikanevan suolla。Puiden迁移ilmastonmuutoksen aiheuttama maailmanlaajuinen ilmiö， jota on todettu tapahtuvan myös suomalaisilla suomailla (paakuva ylhaalla）.

Terike Haapojan sanoin:“Tieteessä moni asia on todella abstrakti。Emme saa millään kiinni siitä， että ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on niin ja niin monta miljoonasosaa kuin on。在luotava kokemus, että ihminen ymmärtää mitä se tarkoittaa。”

Luonnon ja taiteen yhdistelmän elämyksellisyyden lisäksi näyttelykokonaisuus luo kokemuksien kautta ymmärrystä siitä， missä ja miten esimerkiksi ilmastoon liittyvää tutkimusta tehdään。Se auttaa hahmottamaan sekä tieteellisen että taiteellisen työn pitkäjänteistä ja tutkimuksellista luonnetta。

Kirjallisuudentutkija Karoliina Lummaa rämpi viime syksynä Kuivajärven " hornantuutissa " etsimässäIAI公司-teoksen metsään upotettuja sanoja, bongasi matkan varrella pohjantikan ja kuvaa kokemustaan esseessäänMetsän poeettinen kuvus - luonnos”。Esseeni lähtökohtana on tutkimuksiini perustuva havainto siitä， että esteettisen, poeettisen ja tieteellisen välillä tapahtuu nyt kiinnostavaa risteämistä。Ennustan, että nämä risteämät muokkaavat parhaillaan metsäsuhteitamme ja tapojamme kokea ja käyttää metsiä。”Lummaa jatkaa kysymällä，“miten uuden metsätaiteen——tutkiminen voisi osaltaan täydentää metsien ja biodiversiteetin kulttuurisista ulottuvuuksista käytävää， luonnonvarapolitiikkaan ja luonnonsuojeluun liittyvää tieteellistä keskustelua?”

Tämän pohtimiseen ja tieteen ja taiteen risteämien tutkailuun Hyytiälän metsäasema tarjoaa lähivuosina entistäkin paremmat mahdollisuudet。

Tekstin kirjoittaja Ulla Taipale työskentelee Ilmastopyörre-taideohjelman ja tulevan taide/tiede-näyttelyn kuraattorina INARissa。乌拉Kuva: Taipale。

Blogitekstin pääkuva: Taiteilija Agnes Meyer-Brandis ja vaeltava mänty Siikanevan suolla。库瓦:Agnes Meyer-Brandis, 2020年。

贴在

Hyytiälän metsäaseman henki voimistuu

Ilmakuva Hyytialasta

Ensimmäistä kertaa ajaessani Hyytiälän metsäasemalle hämmästelin ympäristöä。Olinko tullut oikeaan paikkaan?Lammen takaa näkyi vanha kiehtova rakennusryhmä， mutta mitä tekivät punatiiliset 1970-luvun laatikkorakennukset rinteessä?Hämmästyin niiden laitosmaista habitusta。Ne eivät vaikuttaneet houkuttelevilta majoitusrakennuksilta, saati sitten opetusrakennuksilta。

Rinteen takaa metsä toi suojaa, vähän uhmakkaalla tavalla vehreydessään。Kontrastisesti ratin toisella puolella oli laaja viherkenttä， epämääräisesti niittyä muistuttaen。虚荣的laiduntavat lampaat putuivatHuomioni kiinnittyi voimakkaimmin niittyä rajaavaan luonnottoman pitkillä jaloilla seisovaan isoon hirsiakennukseen。Sen raskas, arvokas olemus, ruutuikkunat, kareliaaniset koristeet ja koko kielivät Sen asemasta。Oliko se varsinainen päärakennus?Sisäänkäyntiä ei näkynyt, joten se herätti uteliaisuutta edetä pihapiiriin。研究所jäi vähälle huomiolle。Ehkä se oli jokin autotalli, apurakennus metsäaseman toiminnalle。Vanha pihapiiri rakennuksinen ja vellikelloineen toi juurevan tunteen historiasta。 Tämä oli metsäylioppilaiden syntymäpaikka, heidän kehtonsa.

Ensivaikutelma, kosketus metsäasemalle oli voimakas uudisrakennusta miettiessä ja hankintaa käynnistäessä。Tulevan uudisrakennuksen paikan valintaan ja tavoitteiden asettamiseen vaikutti oleellisesti alussa herännyt mielikuva paikan hengestä ja identiteetistä。帕雷门metsäaseman henkeen istuvan puisen uudisrakennuksen toteutuessa huonokuntoisista 70-luvun punatiilisistä rakennuksista voi huojentuen luopua。Niiden purkutyöt oli luonteva kytkeä samaan hankintaan。

Hankintakilpailun voittanut ratkaisuehdotus vastaa hienosti, jopa ennalta arvaamattoman täydentävästi mielikuvaan paikan hengestä。Tuoreena perinteitä kunnioittavana rakennusryhmänä uusi opetusrakenus ja majoitusrakennukset jäsentyvät hienosti vanhan pihapiirin pariksi raitin varrelle。instituuttirakenus nousee vahvemmin esille nivelrakennuksena pihapiirejä yhdistäen。toiminallisesti metsäaseman rakennukset tulevat pelaamaan uudessa asemoinissa paremmin yhteen, hajauttaen toimintoja eri rakennuksiin laajemmin。

Kiehtovinta sunnitellussa ratkaisussa on luontoyhteys ympäristöön。Toimintojen hajautumn inen useampaan rakennukseen edellyttää ulkotilojen aktiivista käyttämistä ja hyödyntämistä。Uudessa tulevassa rakennusryhmässä voidaan kulkea katosten真主安拉，räystäiden suojassa opetustiloista työskentely- ja majoitustiloihin。Ulko- ja sisätilat antavat runsaasti aiempaa enemmän tapahtumapaikkoja mitä mielikuvituksellisimpiin metsäaseman toimintoihin。

Uusi päärakennus ottaa avosylin metsäasemalle saapuvat vastaan。Harjakattoisen puurakennuksen isot ikkunat paljastavat mitä sisällä jo tapahtuu。在iso sali上的Opetusrakennuksen keskeisin tila, joka toimii ruokailutilana parvitiloineen opetustoiminnan lomassa。Siihen kytkeytyy lasiseinin rajattu erillinen opetus- ja ryhmätyötila sekä suljetumpi kabinettitila。instituuttirakenenus opetus- ja tutkimusrakennuksena korostuu myös sijaitessaan lähes vastapäätä uutta rakennusryhmää。

Majoitusrakennukset koostuvat yöpymis- ja työskentelytiloista。Tilaan tulee parvi, joka antaa rauhallisen erillisen suojan nukkumiseen。Alemmalla tasolla on laajat ikkunat, joista avautuu kauniita näkymiä ympäristöön。Se toimii työtilana nukkumisen lisäksi。Kulmissa huoneet ovat isompia ja niissä voivat kokoontua myös pienryhmät työskentelemään tai muuten vain viettämään yhteistä aikaa。

Mielikuvat ja tavoitteet alkavat realisoitumaan jo tänä keväänä。Suunnitteluratkaisua on hiottu metsäaseman käyttäjien kanssa tiiviisti yhdessä valitun toteuttajakonsortion kanssa。Hanke on saanut investointipäätöksen ja rakennusluvan maaliskuussa, ja tänään on työmaan aloituskokous!

Kampusarkkitehti米卡Huhtala

Kirjoittaja: Mika Huhtala on kampusarkkitehti ja tilapäällikkö。Helsinginyliopisto, Tilat ja kiinteistöt。

贴在

Uudisrakennuksen arkkitehtuuri kunnioittaa vanhaa

Hyytiälän metsäaseman uudisrakennuksen tärkein灵感lähde on ollut historiallisen pihapiirin mittakaava。Yli sata vuotta vanhan, hirsiakennuksista muodostuvan pihapiirin mittakaava toistuu myös uudisrakennuksessa, kertoo arkkitehti Hilla Rudanko suunnittelukilpailun voittajaehdotuksen laatineesta Arkkitehdit Rudanko + Kankkunen -toimistosta。

Lisäksi ehdotuksessa on viitteitä erityisesti japanilaisesta puurakentamisesta．rakenus on jaettu yhteisen katon真主安拉useaan paviljonkiin, joihin on kulku ulkokautta。Talossa on myös metsäkämppien tunnelmaa, kun majoitushuoneisiin kuljetaan suoraan terassilta, Rudanko jatkaa。

Uudisrakennukseen tulee monikäyttöisiä tutkijoiden ja opiskelijoiden opetus- ja majoitustiloja, jotka toimivat tarpeen mukaan myös työhuoneina。Kaikkiaan rakennuksen pinta-ala占地1400平方米。

sunnittelukilpailun voittajaaehdotus julkistettin 31。2020赫尔辛市yliopiston铁德库马萨，Helsingissä。

Katso videolta, kun Hilla Rudanko kertoo voittaneen ehdotuksen filosofiasta tarkemmin。

视频:Hyytiälän uuden puurakennuksen synty | Helsingin yliopisto - YouTube (tekstitettynä)

贴在

Tervetuloa Hydeen !

Tervetuloa seuraamaan uutta blogiamme Hyytiälän eli“Hyden”tapahtumista。海德on Helsingin yliopiston metsäasema Juupajoella。Blogissa avaamme parhaita paloja Hyden tapahtumista vuoden edetessä niin tutkijoiden ja opettajien kuin opiskelijoiden vinkkelistä。Blogilla tulee siten olemaan useita kirjoittajia, mutta meitä kaikkia yhdistää jokin linkki Hyytiälään。

海登勒让达里宁缅因州metsätieteitä opiskelleiden parissa rakentuu etenkin jokavuotisten kesäkurssien antiin。Opetusta在järjestetty jo 110 vuoden ajan, sillä Hyytiälä在alun perin rakennettu metsätieteiden kurssien järjestämispaikaksi。Paikalla on oppimisen ohella paljon laajempi merkitys metsätieteen opiskelijoille。Hydessä vietetyn kesän myötä syntyy tiivis kurssihenki ja yhteinen identiteetti。Niinpä莫奈Hyytiälässä opiskelleet haluavat palata sinne aina uudelleen。

Omakin kokemukseni on, että opitut asiat muuttuvat ja joskus himmentyvätkin, mutta ystävyys ja luottamus kurssitovereihin säilyy。Luulenpa myös, että Hyde tarjosi kaikkein hauskimman kesän koko opiskeluaikana。瑙鲁阿riitti ja sehän tunnetusti pidentää ikää ja lisää hyvinvointia raittiin ulkoilman ja metsäympäristön lisäksi。

Opetuksen lisäksi Hyytiälä on keskeinen paikka myös monenlaiselle akateemiselle tutkimukselle ja sen tarvitsemille kenttäkokeille。luonnolisesti monpuolinen metsäntutkimus Hyytiälässä tehtävän tutkimuksen ydintä。Myös maaperä ja ilmasto ovat tärkeitä tutkimuskohteita。SMEAR-tutkimusasema on nostanut Hyytiälän maailmanmaineeseen paikkana, jossa tehdään先驱厄立特里亚基穆斯塔metsän ja ilmakehän vuorovaikutuksesta。

Tänä vuonna Hyytiälässä käynnistyy mittava rakennusprojekti, joka ulottuu ensi vuden lopulle。Hankkeen myötä Hyde saa uuden päärakennuksen ja majoitusrakennusten kokonaisuuden。Vanhat hirsiset rakennukset jäävät edelleen käyttöön, mutta 1970-luvun rakennukset puretaan pois。


Dekaani Ritva Toivonen kertoo puurakennushankkeesta。

Kuten Hyytiälään sopii, tehdään uudet rakennukset puusta。Tavoitteena on mahdollisimman pitkäikäinen ja kestävän kehityksen tavoitteita toteutava rakennuskokonaisuus。Opetus ja tutkimus pyörivät myös rakennusaikana toivottavasti totututuun tapaan, toki koronan sallimissa rajoissa。

Tavoitteena on, että rakennuksesta itsestään muodostuu myös tutkimuskohde ja tutkimusalusta。Rakennuksen生活实验室-ympäristössä voidaan tutkia esimerkiksi puumateriaalin ja -rakennuksen elinkaaren aikaisia muutoksia, sisäilman laatua ja ennen kaikkea ihmisten eli käyttäjien hyvinvointia ja esimerkiksi työympäristön merkitystä oppimiselle。Uusi rakennushanke laajentaakin Hyden hyödyntämistä nykyistä laajemmaksi ja monitieteisemmäksi。Saanemme siten tulevina vuosia Hydeen myös uusia kursseja vielä uudenlaista tutkimusta。

Tässä blogissa seurataan rakennusprojektin etenemistä Hyytiälän kesäopetuksen ja tutkimuksen tapahtumien ohella。Tervetuloa seuraamaan blogia。Toivotamme tervetulleeksi vinkit kiinnostavista teemoista sekä kaikenlaisen palautteen。

Kirjoittaja: Ritva Toivonen, Maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan dekaani ja kokenut Hyytiälän kävijä。